Itse tehty kalenteri, osa 2.

Tämä postaus siis sisältää jatkoa Itse tehdylle kalenterilleni. Tulen lisäämään juttuja sitä mukaan kun saan niitä valmiiksi. 

Ostokset 17.8.

Ennen työ päiväni alkua päätin käydä muutaman lisä ostoksen hankkimassa. Alkuperäinen ajatus oli käydä Tigerissa ja Sinooperissä. Lähdin kuitenkin Itikseen, koska siellä kaikki olisivat saman katon alla. Keskustassa olisin joutunut pidemmän lenkin tekemään. 

Tigeriin menin sen kynäsäilytys ajatuksen takia. Olin nähnyt youtube videoissa monenlaista vetoketjullista taskua ja muistin että Tigerissa olin nähnyt muovivetoketjullisen pussukka setin. Se oli kuitenkin liian iso minun kalenteriin, koska en halunnut trimmata sitä. Löysin kuitenkin toisen penaalin joka oli sopivan mittainen. Ostin siihen sopivan vihon, josta ajattelin tehdä viikko sivuja. Ja löysin myös magneeteilla olevan metallikorin, jolle sain heti käyttö tarkoituksen.

 

Tigerin ostokset

Harjateline, peilikaapin sivussa.

Itiksessähän ei ole sinooperiä, vaan sinelli. Sieltä ostin Vivi cade kuviopapereita, ne olivat tarjouksessa 5kpl/ 1,00€, kulmaleikkurin, vahvaa kaksipuoleista teippiä (jolla voin liimata mm. penaalin rei’itettyyn kartonkiin) ja perus kaksipuoleista teippiä. 

 

Sinellin ostokset

Paluu matkalla piipahdin myös suomalaisessa. Ja mitä minä löysin,

6,95€ alennuksessa vintage style kuviopaperi kirjan/vihon. Vaikkakin tiesin että niin monella en tee mitään. Varsinkin kun olin juuri ostanut 5kol sinellistä. Mutta tuohon hintaan en voinut jättää sitä ostamatta. Siinä on yksi kulma hieman rytyssä mutta en anna sen haitata. 

Suomalaisen löytö

Kynille säilytyspaikka




Purin sen epäonnistuneen tasku viritelmän, käytin siitä reijitin osan tähän kynäsäilytys osaan pohjaksi. Päällystin sen olemassa olevalla marmori kontaktimuovilla ja reunat koristelin teipeillä.  Loppujen lopuksi jouduin nittaamaan penaalin kiinni kartonkiin, jotta se pysisi siinä.

Jonkinlainen kalenterin sulkija

Viikkolehdet

Tigerin vihkosta tehdyt viikkosivut

Tein valmiiksi syyskuun viikkosivut, käyttäen Tigerista ostettua vihkon sivuja. Valittettavasti taitaa käydä niin että jatkossa tulen käyttämään jotain muuta paperia. Sivujen ohuuden takia stabilon tussin jälki näkyy toiselle puolelle. Koristelussa käytin teippiä ja olemassa olevia numeroita.

Kirjanmerkkejä

kirjanmerkki #1

1. Tässä olen vain lisännyt klemmariin koristenauhaa. Joudun ompelemaan sen pienillä tikkauksilla kiinni, että nauhat pysyivät paikallaan. Pikaliima olisi toiminut varmaan paremmin. 

Jonkinlainen säilytystasku

Tasku lehti, ensimmäinen vedos,
ei toimi.

Tässä ensimmäinen vedos taskulehdestä. Tein sen kartongista, jota meillä oli kotona ja koristeteipillä. Tätä en tule käyttämään. Teippi ei tule pitämään tuota koossa ja kaikkille kynille tuo ei toimi. Mutta olkoon nyt väliaikaisesti käytössä. 

Muovitasku isommille
papereillen muovi

Tämän muovitaskun olisi tarkoitus säilyttää siististi a4 kokoisia papereita siististi kerran taitettuna.Leikkasin hieman etuosaa auki ja teippasin reunat.  
Aikaisemmin kassissani on kulkenut apteekista saatu resepti tasku. 

Tasku osa pienemmille
 papereille yms.

Tästä taiteltusta taskusta olen erittäin tyytyväinen. Taittelu mallin löysin Lindsay Weirichin The frugal crafter youtube videosta. Videon löydät nimellä Cheap DIY planner tutorial. Ja muutaman muunkin idean olen tästä videosta poiminut. 








Kalenterin koristelua

Säilytys koriste teipeille ym. kansion koristelu materiaalille.

Itse tehty kalenteri, Osa 1. (uudelle oppilaalle)

Kävin tänään Helmi liiketalouskoulun haastattelussa!!! Kyllä, jos tämän paikan saisin, olisi tämä koulutus nro 3.. hieman kauhistuttaa ajatus lähteä takaisin koulun penkille. Mutta kesäinen päätös, että haluan pois ravintola-alalta pitää edelleen. Matkailu puolen näkisin soveltuvan minulle hyvin, sillä alla myös asiakaspalvelu on tärkeää, mikä on vahvuuteni. Katsotaan miten likan käy. Fiilikset ovat hyvät haastattelun jäljiltä.

Kalenterin tila tällä hetkellä

Suomalaisen kirjakaupun ostokset

Sinooperin ostokset

Viikonloppuna innostuin tekemään omaa kalenteria, kun olen jo pidemmän aikaa miettinyt mihin voisin Ebba Masalinin opetustaulu postikortit hyödyntää. Kuten niin monesti ajatus tauluista tyrmättiin totaalisesti. Sain kuitenkin idean, jos tekisin A5 kokoisen kalenterin itse, niin nämä kortit (joita ostin 14kpl ja sain vielä 2 lisäkorttia) olisi mainio kuukausi välilehti. 

Kaiken näköisiä sivuja olen tutkaillut ja välineitä kalenteria varten hankkinut. Lupaavalta näyttää. 

Sain haastattelun jälkeen viimeisteltyä kuukausi lehdet, jotka tulevat opetuskorttien takapuolelle. Ruudukkojen kerroin on 6x7(2,5cmx3cm) niin että 5 alinta on 2,5cm ja ylin, mihin tulee kuukausi ja vuosi on vajaan mitan. Myös siihen en lisännyt poikki viivoja ollenkaan. Tammikuun numeroina käytin tarroja mutta loppuihin kirjoitin itse. Pidin siitä näkymästä enemmän. Olen myös tehnyt viikkoaukeamaa eli sisälehtiä wordillä. Nyt pitäisi vaan saada jossain tulostettua ne. Jos ei muualla niin täytyy käydä isän luona. 

Ebba Masalin A5 opetuskortit: taito shop

Kansio: Suomalainen (omat värilliset A5 kansiot eivät sopineet mustapohjaisten opetuskorttien kanssa)

Kynät: Sinooperi ja Suomalainen, Helsingin Sinooperissä parempi tussivalikoima.

Teipit: Suomalainen ja Sinooperi

Kartonki: sinooperi

Numerotarrat: sinooperi

Apu ja ideoita: Kalenterimanian porukka niin Facebookissa kuin heidän nettisivut

Edit 17.8.2016
Kalenterin suunnitelussa olen käynyt useita sivustoja youtube videoita yms. viimeisen parin päivän aikana. Tässä laitan listaa mitä kalenterini kaipaa vielä ja mistä tulen seuraavassa kalenteri bloggauksessa varmaankin kirjoittamaan.
Jotta tämän kalenterin tekeminen ei laajennu liian moneen postaukseen, tulen jatkamaan  osa 2. sitä mukaan kun saan noista jotain valmiiksi.

- Kynille säilytyspaikka
- Jonkinlainen kalenterin sulkija
- Viikkolehdet
- kirjanmerkkejä
- jonkinlainen säilytys tasku papereille
- Kalenterin koristelua
- Säilytys koriste teipeille ym. kansion koristelu materiaalille.

Kadonneen kalenterin kuvapaikka,
kuva kielikeskus JYU

Ensimmäistä kertaahan en omaa kalenteria väsäile. Joskus aikoja sitten olin tehnyt oman kalenterin mustaan viivoitettuun vihkoon. Liimailin muistaakseni vanhoista Me kaks lehdistä kuvia yms. Kalenterin olen säilyttänyt, mutta tietenkään en eilen sitä löytänyt, kun olisin halunnut havainne kuvan siitä ottaa. Mutta jos sen löydän niin lisään sen tänne postaukseen. 

Jotenkin näin olen Lundia
 pöytälvyn nähnyt mielessäni

Ja olenhan muutaman kerran jo haaveillutkin OMASTA työpisteestä, mutta nyt sille alkaisi mielestäni olla oikeasti ihan tarvettakin, jos minusta koululainen taas tulee. Yrittänyt pohtia minne tänne mahtuisi minulle pieni nurkkaus. Lundiaa meillä on paljon ja kirppiksissä ei sen pöytälevyt paljon maksaisi. Ainoa ongelma tässä on että pöytä levyt eivät minun mielestäni ole 100cm, jota meidän hyllyt on. Toinen paikka mitä olen miettinyt on keittiön nurkkaus, missä minun kaappini on, jos sinne rakentaisi työpisteen.  Olisi vaan aika pieni.  Ja silloin olisi taas ongelma pitkien vaateiden säilytyksessä, koska tuo kaappi on ainoa sellainen kaappi missä niitä voi säilyttää. Eli huono idea.

Mutta varmaankin nämäkin ideat murskataan ja joudun tyytymään tuohon pieneen rullalaatikkoon ja sohvanurkkaukseen. 

-P-

Parvekkeen piristys

Parvekelaatikon sommitelma

Tämän päivän vapaapäivän kunniaksi olin suunnitellut meneväni isäni kanssa Ikeaan. Tarkoitus oli päivittää hänen vessan tavaroitaan. Kun pääsin isälle, hän kertoi että, ei jaksaisi tänään lähteä Ikeaan.  Mutta voisi heittää minut sinne, jos haluaisin edelleen itse mennä. Itselläni ei ollut ostettavaa mutta perus kierroksella en ollut vähään aikaan siellä käynyt, joten päätin lähteä.

Tein perus kierroksen ja mitään erikoista ei silmiini osunut. Mutta sitten viimeisellä osastolla heräsi ajatus parvekkeen kukkalaatikosta, joka ei ollut saanut sen kaipaamaan huomiota. Olenkin kertonut aikaisemmin yrityksistäni kasvattaa esim yrttejä, huonolla menestyksellä. Joten päädyin katselemaan muovikasveja, ovat sitten ympäri vuoden silmän ilona.

Pyörittelin muutamia kasveja käsissäni ja sommittelin. Loppujen lopuksi päädyin 5 kasviin, tajusin kuitenkin että ne eivät täyttäisi meidän kukkalaatikkoa, joten mieleeni tuli lisätä kotona olevia Iittalan kivituikkuja. Sitä varten tarvitsin jonkun korokkeen siihen, jotta ne näkyisivät laatikosta. Samalla tuli mieleen että tuli ja muovikasvit pitäisi saada eroteltua jotenkin, etteivät kasvit sula lämmöstä. Olin kahden vaiheilla, Ostaisinko vuosia sitten ostamani hopeisen lyhdyn kaveriksi toisen ja laittaisin ne siihen, vai ostaisinko huurremaljakot. Koska lyhty ei istunut hyvin valitsemaani koroke ruukkuun ja olemassa olevalla lyhdyllä oli jo paikkansa parvekkeella, päädyin huurremaljakoihin.

Tässä vielä käyttämäni tuotteet:

2x Socker, 12cm- Ikea

2x Pomp, halkaisija 14cm- Ikea

Fejka- Ikea

2x Fejka- Ikea

Kolmannesta kasvista ei löytynyt ikean sivuilta kuvaa. Lyhty mitä harkitsin olisi ollut Rotera. Koska en ollut varma kukkalaatikomme mitoista, otin varmuuden vuoksi pienemmät koot. Kotona huomasin että kokoa isompikin olisi mahtunut laatikoon, jolloin Rotera lyhty olisi paremmin istunut korokkeelle. Socker ruukut toimivat siis korokkeina tuikuille. 

Ilta kuva

Meillähän tuo kukkalaatikko on porattu betoni reunukseen kulmaraudoilla, eli jos sinulla on kaiteeseen laitettava kukkateline, huomioi että kaltevuus ei ole liian jyrkkä.

Tässä kun olen kirjoittanut tätä, niin aurinkokin on ehtinyt laskeutua, eli tässä vielä ilta kuva parvekkeelta. Olen tyytyväinen sisutukseeni ja ei isännältäkään suoraan tyrmäystä tullut ostoksille. Harmi etten pääse nauttimaan näkymästä tänä iltana pidempään, huomenna aamuvuoro, joten täytyy tästä mennä jo iltapesulle ja nukkumaan. 

Seuraavaan kertaan!

Loviisa

Historiaa

Vuoteen 1752 asti Loviisa tunnettiin nimellä Degerby. Uudellamaalla sijaitseva Degerbyn kaupunki perustettiin Degerbyn ratsutilan maille vuonna 1745 raja- ja linnoituskaupungiksi että uudeksi Tapulikaupungiksi. Turun rauhassa vuonna 1743 raja oli siirtynyt ja jättänyt Itä-Suomena ainoa Tapulikaupunki Hamina oli jäänyt rajan taakse.

Nimensä Loviisa on saanut Ruotsin kuningas Adolf Fredrikiltä, joka mieltyi kaupunkiin käydessään siellä vuonna 1752. Hän nimesi Kaupungin puolisonsa Kuningatar Lovisa Ulrikan mukaan.

Myös linnoitusta alettiin rakentamaan tähän vasta perustettuun kaupunkiin vuonna 1748. Linnoituksesta ehti valmistua vain osa ulkovarustuksista, ennen kuin Ruotsin kuningaskunnan rahavaikeudet keskeyttivät rakennustyöt. Tänä päivänä linnoituskaupungin historiasta muistuttavat kaupungin itäpuolella sijaitsevat bastionit Rosen ja Ungern.

Myös kaupungin eteläpuolelle, Loviisanlahden suulle alettiin rakentaa Svartholman merilinnoitusta kaupungin suojaamiseksi. Linnoitus kuuluu samaan puolustusketjuun Suomenlinnan kanssa ja ne ovatkin sisarlinnoituksia. Krimin sodan aikana tämä linnoitus kuitenkin tuhottiin Englantilais-ranskalaisen laivaston toimesta. Vuonna 1960 museovirasto aloitti linnoituksen restauroinnin ja työ saatiin päätökseen saaren juhlavuonna 1998.

Viime vuonna kun lähdin bussilla Lappeenrantaan, ihastuin Loviisaan, jonka ohi reittimme kulki. Silloin jo tiesin että haluan tutustua paremmin tähän kauniiseen kaupunkiin. Samana kesänä pääsimme käymään Loviisassa mutta silloin keskityimme Linnoituksiin, emme itse kaupunkiin.

Tänä kesänä sitten, sopivana vapaapäivänä päätin totuttaa uudestaan Loviisa käyntini. Ensin olin ajatellut matkustaa M/S Runeberg laivalla, mutta 5h laivassa vei vapaapäivästäni liian paljon aikaa, joten varasin bussiliput.

Ajattelin kirjoittaa kohteista mitä kaupunkia kierrellessäni kohtasin.

Loviisan linja-autoasema rakennettiin vuosina 1943-44 Anna-Liisa Stigellin piirustusten mukaan. Arkkitehtuuriltaan asema edustaa myöhäisfunktionalismia. Aikanaan asema oli suosittu kokoontumispaikka. Aseman baari ja siellä ollut pilsneri toivat myös hankaluuksiakin asemalle. Vuoden 1968 uutisten mukaan se veti puoleensa nuorisoa, työttömiä ja irtolaisiakin. Tänä päivä rakennuksessa voi vieläkin nähdä nuorisoa, koska nuorten työpaja Pikku Pietarin Piha toimii tiloissa. Asemalla toimii myös Starttipaja.  

Linja-autoasema

            

Linja-autoaseman edustalla Esplanadin puisto päättyy suurten poppeleiden ja lehmusten täyttämään juhlavaan Kurkipuistoon. Puisto sai nimensä 8-kulmaisen suihkulähteen keskeltä kohoavasta Suomen taiteen tunnetuimman eläinten veistäjän, prof. Jussi Mäntysen (1886-1978) tanssivia kurkia esittävästä kookkaasta veistoksesta. Puiston suunnittelijaksi pestattiin aikansa arvostetuin suomalainen puutarha-arkkitehti Paul Olsson (1890-1973). Hän suunnitteli 1920-luvulla myös uudistukset Loviisan Tamminiemen puistoon.

Tanssivat kurjet suihkulähde

Loviisan Esplanadi on 1800-luvun puolenvälin kaupunkisuunnitteluperiaatteiden mukaan toteutettu leveä puistokatu, jota reunustavan rakennuskannan pääosa on rakennettu kaavasuunnitelman mukaan 1860-luvulla tai 1800-luvun lopulla ja edustaa erinomiasesti aikakauden kaupunkirakentamisen ihanteita.
Esplanadi jakaa kaupungin kahteen osaan, linnoituksen kaupunginosaan ja Alakaupunkiin. Puistokadun länsipäätä hallitsee sen päätepisteenä kaupungin punatiilinen kirkko 1800-luvun jälkipuoliskolta. Esplanadin varrella sijaitsevan Kauppatorin laidassa on raatihuone ja samassa korttelissa seurahuone. Muu rakennuskanta Esplanadin varrella muodostuu 1800-luvun loppupuolella, lähinnä 1860-luvulla rakennetuista pääasiassa kivirakenteisista kaksikerroksisista asuin- ja liikerakennuksista. Tyylillisesti ne ovat empiren ja alkavan historismin leimaamia. Esplanadin varren rakennuskantaan kuuluvat myös mm. postitalo, apteekki, elokuvateatteri ja linja-autoasema.

 

Esplanadi Kurkipuistosta katsottuna

Arkkitehti Magnus Schjerfbeckin suunnittelema ruotsinkielinen lukio valmistui 1909 ja toimii edelleen ruotsin kielen oppipaikkana. Arkkitehtuuriltaan koulu edustaa jugend tyyliä.

 

Lovisa Gymnasium- Ruotsalainen lukio

Viehättävä ja historiallinen alakaupunki. Loviisan vanhakaupunki, puutaloalue keskustan tuntumassa, on ehyt kokonaisuus. Sieltä löytyy muun muassa 1600-luvulla rakennettu Degerbyn ratsutilan siipirakennus, jossa toimii nykyisin tilausravintola Degerby Gille. Myös historiallinen alakaupungissa voit ihailla entisajan mestareiden rakennustaitoja. Kaikilla taloilla on oma mielenkiintoinen historiansa.

       

          

Alakaupunkia

Suolatori-Alakaupunki

Meri on Loviisalle keskeinen elementti läpi vuoden. Siksi Loviisan kaunis Laivasilta ravintoloineen ja tapahtumineen kerää kävijöitä läheltä ja kaukaa. Menneen ajan tunnelmaa luovat Laivasillan punaiset suola-aitat, joissa ravintolatoiminnan lisäksi on taidenäyttelyitä ja puoteja. Ravintolat pitävät ovensa auki vapusta syyskuun loppuun, ja ohjelmaa on lähes viikoittain.

Suola-aitat Laivasillalla

Torilla voi tuntea kaupungin levollisen tunnelman, joka jatkuu edelleen viehättävässä, historiallisessa alakaupungissa. Loviisan rakennustaide on herättänyt paljon kiinnostusta. Kaupungin toria ympäröivät komeat 1800-luvun kivitalot. Upea Loviisan raatihuone muistuttaa samanaikaisesti rakennettua ja myös Chiewitzin suunnittelemaa Helsingin Ritarihuonetta.

Raatihuone, torin laidalla

Nykyinen pääkirjasto, joka ennen toimi seurahuoneena. Arkkitehti G. Th. Chiewitzin 1860-luvulla suunnittelema seurahuone kunnostettiin kirjastoksi 1990-luvulla. Samalla paljastuivat antiikin muusia esittävät kattomaalaukset.

Pääkirjasto

Hurmaavan englantilaistyylisen puiston keskellä voit nauttia olostasi kuin 1800-luvun lopun kylpylävieraat konsanaan. Aleksanteri III valtakaudella täyteen loistoonsa rakennettu Kappeli palveli silloisen Loviisan Kylpylän vieraita tarjoten avoverannallaan paikan rentoutua punssin ja terveysvesien parissa. Herrasväki patseerasi kauniissa puistossa. Puisto suihkulähteineen on jäänne Loviisan linnoituksesta, jota suunniteltiin Suomen puolustuslinnoitukseksi Haminan siirryttyä keisarillisen Venäjän hallintaan. Puistossa on vielä vallihautoja sekä lampi suihkulähteenä. 

Kappeli

Loviisan kaupungin museo sijaitsee komeassa kivitalossa, joka rakennettiin vuonna 1755 linnoituskaupunki Loviisan komendantille. Komendantintalon edessä on kaunis ja mielenkiintoinen puutarha, joka silmänilon lisäksi tarjoaa mahdollisuuden tutustua vanhoihin hyöty- ja koristekasveihin. Tänä kesänä minua odotti huputettu talo, harmin paikka.

Komendantintalo

Loviisan Jumalansynnyttäjän Kasanilaisen ikonin kirkko kuuluu Kotkan seurakuntaan. Kirkko on vuodelta 1836 ja sijaitsee 1700-luvulta peräisin olevan kasarmirakennuksen yläkerrassa. Kirkon vieressä oleva puinen kellotapuli on rakennettu 1800-luvun puolivälissä.

Kellotorni

Lähteet: Loviisan matka opas 2015, tee, ja kahvihuone Helmen internet sivut, taipaleen seurakunnan sivut, Loviisan sanomat 2013, länsi.kymen kultuuritien internet sivut.

Paikkoja mitä minulta jäi näkemättä, mutta haluaisin tutustua:

Bongan linna,

Svarholman linnoitus, 

Tuhannen tuskan kahvila

Loviisan Wanhat talot-tapahtuma