Historiaa
Vuoteen 1752 asti Loviisa tunnettiin nimellä Degerby.
Uudellamaalla sijaitseva Degerbyn kaupunki perustettiin Degerbyn ratsutilan
maille vuonna 1745 raja- ja linnoituskaupungiksi että uudeksi
Tapulikaupungiksi. Turun rauhassa vuonna 1743 raja oli siirtynyt ja jättänyt
Itä-Suomena ainoa Tapulikaupunki Hamina oli jäänyt rajan taakse.
Nimensä Loviisa on saanut Ruotsin kuningas Adolf
Fredrikiltä, joka mieltyi kaupunkiin käydessään siellä vuonna 1752. Hän nimesi
Kaupungin puolisonsa Kuningatar Lovisa Ulrikan mukaan.
Myös linnoitusta alettiin rakentamaan tähän vasta
perustettuun kaupunkiin vuonna 1748. Linnoituksesta ehti valmistua vain osa
ulkovarustuksista, ennen kuin Ruotsin kuningaskunnan rahavaikeudet keskeyttivät
rakennustyöt. Tänä päivänä linnoituskaupungin historiasta muistuttavat
kaupungin itäpuolella sijaitsevat bastionit Rosen ja Ungern.
Myös kaupungin eteläpuolelle,
Loviisanlahden suulle alettiin rakentaa Svartholman merilinnoitusta kaupungin
suojaamiseksi. Linnoitus kuuluu samaan puolustusketjuun Suomenlinnan kanssa ja
ne ovatkin sisarlinnoituksia. Krimin sodan aikana tämä linnoitus kuitenkin
tuhottiin Englantilais-ranskalaisen laivaston toimesta. Vuonna 1960
museovirasto aloitti linnoituksen restauroinnin ja työ saatiin päätökseen
saaren juhlavuonna 1998.
Viime vuonna kun lähdin bussilla Lappeenrantaan,
ihastuin Loviisaan, jonka ohi reittimme kulki. Silloin jo tiesin että haluan
tutustua paremmin tähän kauniiseen kaupunkiin. Samana kesänä pääsimme käymään
Loviisassa mutta silloin keskityimme Linnoituksiin, emme itse kaupunkiin.
Tänä kesänä sitten, sopivana vapaapäivänä päätin
totuttaa uudestaan Loviisa käyntini. Ensin olin ajatellut matkustaa M/S
Runeberg laivalla, mutta 5h laivassa vei vapaapäivästäni liian paljon aikaa,
joten varasin bussiliput.
Ajattelin kirjoittaa kohteista mitä kaupunkia
kierrellessäni kohtasin.
Loviisan linja-autoasema rakennettiin
vuosina 1943-44 Anna-Liisa Stigellin piirustusten mukaan. Arkkitehtuuriltaan asema edustaa myöhäisfunktionalismia. Aikanaan asema oli suosittu kokoontumispaikka. Aseman
baari ja siellä ollut pilsneri toivat myös hankaluuksiakin asemalle. Vuoden
1968 uutisten mukaan se veti puoleensa nuorisoa, työttömiä ja irtolaisiakin.
Tänä päivä rakennuksessa voi vieläkin nähdä nuorisoa, koska nuorten työpaja
Pikku Pietarin Piha toimii tiloissa. Asemalla toimii myös Starttipaja.
Linja-autoasema |
Linja-autoaseman edustalla Esplanadin
puisto päättyy suurten poppeleiden ja lehmusten täyttämään juhlavaan Kurkipuistoon.
Puisto sai nimensä 8-kulmaisen suihkulähteen keskeltä kohoavasta Suomen taiteen
tunnetuimman eläinten veistäjän, prof. Jussi Mäntysen (1886-1978) tanssivia
kurkia esittävästä kookkaasta veistoksesta. Puiston suunnittelijaksi pestattiin
aikansa arvostetuin suomalainen puutarha-arkkitehti Paul Olsson (1890-1973).
Hän suunnitteli 1920-luvulla myös uudistukset Loviisan Tamminiemen puistoon.
Tanssivat kurjet suihkulähde |
Loviisan Esplanadi on 1800-luvun
puolenvälin kaupunkisuunnitteluperiaatteiden mukaan toteutettu leveä
puistokatu, jota reunustavan rakennuskannan pääosa on rakennettu kaavasuunnitelman
mukaan 1860-luvulla tai 1800-luvun lopulla ja edustaa erinomiasesti aikakauden
kaupunkirakentamisen ihanteita.
Esplanadi jakaa kaupungin kahteen osaan, linnoituksen kaupunginosaan ja Alakaupunkiin. Puistokadun länsipäätä hallitsee sen päätepisteenä kaupungin punatiilinen kirkko 1800-luvun jälkipuoliskolta. Esplanadin varrella sijaitsevan Kauppatorin laidassa on raatihuone ja samassa korttelissa seurahuone. Muu rakennuskanta Esplanadin varrella muodostuu 1800-luvun loppupuolella, lähinnä 1860-luvulla rakennetuista pääasiassa kivirakenteisista kaksikerroksisista asuin- ja liikerakennuksista. Tyylillisesti ne ovat empiren ja alkavan historismin leimaamia. Esplanadin varren rakennuskantaan kuuluvat myös mm. postitalo, apteekki, elokuvateatteri ja linja-autoasema.
Esplanadi jakaa kaupungin kahteen osaan, linnoituksen kaupunginosaan ja Alakaupunkiin. Puistokadun länsipäätä hallitsee sen päätepisteenä kaupungin punatiilinen kirkko 1800-luvun jälkipuoliskolta. Esplanadin varrella sijaitsevan Kauppatorin laidassa on raatihuone ja samassa korttelissa seurahuone. Muu rakennuskanta Esplanadin varrella muodostuu 1800-luvun loppupuolella, lähinnä 1860-luvulla rakennetuista pääasiassa kivirakenteisista kaksikerroksisista asuin- ja liikerakennuksista. Tyylillisesti ne ovat empiren ja alkavan historismin leimaamia. Esplanadin varren rakennuskantaan kuuluvat myös mm. postitalo, apteekki, elokuvateatteri ja linja-autoasema.
Arkkitehti Magnus Schjerfbeckin suunnittelema ruotsinkielinen
lukio valmistui 1909 ja toimii edelleen ruotsin kielen oppipaikkana.
Arkkitehtuuriltaan koulu edustaa jugend tyyliä.
Viehättävä ja historiallinen alakaupunki. Loviisan
vanhakaupunki, puutaloalue keskustan tuntumassa, on ehyt kokonaisuus. Sieltä
löytyy muun muassa 1600-luvulla rakennettu Degerbyn ratsutilan siipirakennus,
jossa toimii nykyisin tilausravintola Degerby Gille. Myös historiallinen
alakaupungissa voit ihailla entisajan mestareiden rakennustaitoja. Kaikilla
taloilla on oma mielenkiintoinen historiansa.
Alakaupunkia |
Suolatori-Alakaupunki |
Meri on Loviisalle keskeinen elementti läpi vuoden. Siksi Loviisan kaunis Laivasilta ravintoloineen
ja tapahtumineen kerää kävijöitä läheltä ja kaukaa. Menneen ajan tunnelmaa
luovat Laivasillan punaiset suola-aitat, joissa ravintolatoiminnan lisäksi on
taidenäyttelyitä ja puoteja. Ravintolat pitävät ovensa auki vapusta syyskuun
loppuun, ja ohjelmaa on lähes viikoittain.
Suola-aitat Laivasillalla |
Torilla voi
tuntea kaupungin levollisen tunnelman, joka jatkuu edelleen viehättävässä,
historiallisessa alakaupungissa. Loviisan rakennustaide on herättänyt paljon
kiinnostusta. Kaupungin toria ympäröivät komeat 1800-luvun kivitalot. Upea
Loviisan raatihuone muistuttaa samanaikaisesti rakennettua ja myös Chiewitzin
suunnittelemaa Helsingin Ritarihuonetta.
Raatihuone, torin laidalla |
Nykyinen pääkirjasto, joka ennen toimi
seurahuoneena. Arkkitehti G. Th. Chiewitzin 1860-luvulla suunnittelema
seurahuone kunnostettiin kirjastoksi 1990-luvulla. Samalla paljastuivat
antiikin muusia esittävät kattomaalaukset.
Pääkirjasto |
Hurmaavan englantilaistyylisen puiston keskellä voit
nauttia olostasi kuin 1800-luvun lopun kylpylävieraat konsanaan. Aleksanteri
III valtakaudella täyteen loistoonsa rakennettu Kappeli palveli
silloisen Loviisan Kylpylän vieraita tarjoten avoverannallaan paikan rentoutua
punssin ja terveysvesien parissa. Herrasväki patseerasi kauniissa puistossa.
Puisto suihkulähteineen on jäänne Loviisan linnoituksesta, jota suunniteltiin
Suomen puolustuslinnoitukseksi Haminan siirryttyä keisarillisen Venäjän
hallintaan. Puistossa on vielä vallihautoja sekä lampi suihkulähteenä.
Kappeli |
Loviisan kaupungin museo sijaitsee komeassa
kivitalossa, joka rakennettiin vuonna 1755 linnoituskaupunki Loviisan
komendantille. Komendantintalon edessä on kaunis ja
mielenkiintoinen puutarha, joka silmänilon lisäksi tarjoaa mahdollisuuden tutustua
vanhoihin hyöty- ja koristekasveihin. Tänä kesänä minua odotti huputettu talo, harmin paikka.
Komendantintalo |
Loviisan Jumalansynnyttäjän Kasanilaisen ikonin kirkko
kuuluu Kotkan seurakuntaan. Kirkko on vuodelta 1836 ja sijaitsee 1700-luvulta
peräisin olevan kasarmirakennuksen yläkerrassa. Kirkon vieressä oleva puinen
kellotapuli on rakennettu 1800-luvun puolivälissä.
Kellotorni |
Lähteet: Loviisan matka opas 2015, tee, ja kahvihuone
Helmen internet sivut, taipaleen seurakunnan sivut, Loviisan sanomat 2013,
länsi.kymen kultuuritien internet sivut.
Paikkoja mitä minulta jäi näkemättä, mutta haluaisin
tutustua:
Bongan linna,
Svarholman linnoitus,
Tuhannen tuskan kahvila
Loviisan Wanhat talot-tapahtuma
Ei kommentteja:
Lähetä kommentti