Päiväretki Länsi Uudellamaalla 4.7.

Kauniin kesä lauantain kunniaksi ystäväni otti yhteyttä ja kysyi, haluanko lähteä heidän kanssaan Fiskarsiin käymään. Tämä sopi minulle mainosti, koska olin itsekin ajatellut että, jotain vastaavaa olisi kiva toteuttaa kun säät suosivat.

Olimme isännän kanssa aikoinaan käyneetkin Fiskarsissa, mutta silloin olimme lähempänä liikkeiden sulkemista, niin käyntimme painottui makasiinien alueelle.

Tällä kertaa olimme kaverin ja hänen avopuolisonsa kanssa hyvissä ajoin liikenteessä, starttasimme jo klo 11. 

Toriliiteri

 Kun saimme auton parkkiin Fiskarsissa, kävimme hakemassa Toriliiterin infosta kartan alueesta ja suuntasimme kohti yläruukin kulttuuripolkua. Tämän reitin varrella sijaitsee mm. Fiskarsin museo. 

Emme kävelleet koko polkua vaan oikaisimme panimon kohdalla (Rekolan panimo, siirtynyt Fiskarsiin 2014).

Ylä'ruukin Peltorivi

Siitä jatkoimme matkaa kohti kellotornirakennusta, jonka läpi kävelimme, Pit stopin teimme Cafe Antiquessa, kellotornin kaarien alla. Itse leivottua sämpylää ja pullaa mutustimme ja kyytipojaksi Laitilan limppareita. Tästä jatkoimme Fiskars shopin läpi ja kohti makasiineja.  Paluu matkalla autolle ohitimme ”Pikku-Pässi”-veturin( Pikku-Pässi veturi on Krauss&Co:n valmistama veturi vuodelta 1890). Valmistusnumeroltaan 2517/1981. Kyseinen veturi on ollut käytössä Fiskarsin radalla vuoteen 1952 asti.  Nykyään Veturi tehtävä on olla kaupungin muistomerkki).

Ålsviken järvi maisemaa-
 Kulttuuripolun varrelta

 Ålsviken

Kuollut samakko Peltorivillä

Pikku-Pässi veturi

Vanha palo-auto kulkemassa Fiskarsin läpi

Kellotorni

Viljamakasiinien sillan alla

rautapata kukkaruukkuna

Tukista tehty ruukku

etana  Vanhalla myllyllä

Mahtava tauko paikka, kellotornin alla

Tauko kellotornin alla

Fiskars tietoa:

Fiskari (suomeksi) on kylä ja taajama Raaseporin kaupungissa entisen Pohjan kunnan alueella Läntisellä Uudellamaalla.

Kylässä sijaitsee entisen Fiskarsin rautaruukki, joka on perustettu vuonna 1649.  Fiskarsissa on nykyään vahva käsityöläis- ja taitelijayhteisö.
Laajempaa infoa Fiskarsista: http://www.fiskarsvillage.fi/

Päätimme meno matkalla poiketa myös viereisessä Billnäsin kylässä. Ajoimme kylän läpi pikaisesti mutta emme pysähtyneet, vaan jatkoimme matkaa kohti Raaseporin linnaa.

Billnäs: Pinjainen(suomeksi) sijaitsee  Raaseporin kaupungissa Kuninkaantien varrella. Billnäsin entinen rautaruukki kuuluu osana Pohjan ruukkien maisemaa Suomen kansallismaisemiin.

Raaseporin linna sijaitsee Snappertunan kirkonkylässä, Raaseporinjoen varrella.  Alueen historiallisissa rakennuksissa toimii Linnavoudin tupa, joka pyörittää kahvila ja ravintola toimintaa alueella. Kesäisin Suomen suurin Ruotsinkielinen kesäteatteri, Raaseporin teatteri järjestää näytöksiä alueella.

Raaseporinlinna

Uusi sisäänkäynti
(Restautointi käynnissä sisäänkäynnin luona)

Linnanpihaa

Ritarisali

Linnan pihaa

Ritarisali

Entinen sisäänkäynti (Porttitorni)

Linnavoudin tuvan lampaita

Linnavoidin tuvan sikoja

Linnavoudin tuvan pihapiiristä löysimme sikoja ja lampaita aitauksista, myös nurmella oli paljon ihmisiä picknickillä. Kesäteatterin lämmittely laulut raikuivat myös taustalla. Näytös taisi olla alkamaisillaan. Portaiden juurelta ostimme 5€ hintaiset liput linnaan ja lähdimme kiipeämään portaita ylös. Ystäväni muisteli että ennen oli kuljettu porttitornin kautta. Mutta se oli nyt suljettu.

Lisätietoa linnasta
 http://www.raseborg.org/slott/fin/ ja http://www.slottsknekten.fi/fi/

Paluu matkalla ohitimme Farjevikin kylän, emme pysähtyneet siellä mutta googletimme paikasta ja totesimme että tämä kylä tulee tutustumis listalle.

Kaiken kaikkiaan erittäin onnistunut kesäpäivä retki, pääsin tutustumaan Fiskarsiin paremmin ja muihinkin Ruukkeihin. Myös listallani ollut Raaseporin linna tuli käytyä läpi.  Kiitos S&M kun sain olla seurassanne.

-P-

Helsinki-päivä 12.6.

Tämä postaus on unhoittunut, olin jo teksitit kirjoittanut mutta postaus jäänyt. Mutta parempi myöhään kuin ei milloinkaan.

Päätimme lomallamme tutustua Helsinki-päivän tarjontaan. Kaupunki on juhlinut vuodesta 1959 asti Helsinki-päivää. Tarjontaa on yllin kyllin, jokaiseen makuun. Tarjonta on helposti löydettävissä internetistä www.helsinkipaiva.fi

Itse olin löytänyt facebookin kautta tiedon että Lapinlahden sairaalaan olisi mahdollisuus tutustua kyseisenä päivänä. Mutta katsoimme että moni muukin oli kiinnostunut menemään kyseiseen tapahtumaan. Päätimme katsoa mitä muuta tarjontaa olisi. Meitä kumpaakin kiinnosti Erottajan paloasemaan tutustuminen, joten päätimme lähteä sinne.

Korkeavuorenkadullahan kävin ihailemassa muitakin rakennuksia taannoin, kun kävin Designmuseossa, sen postuksen löydät myös blogistani.

Pihalla oli esittelyssä palo-auto, ja tiloja pääsi kiertelemään, melkein heti näimme kyltin jossa ilmoitettiin torniin pääsystä. Sinne siis, kiipesimme ja kiipesimme kapeita portaita ylöspäin. Vihdoin kun pääsimme ylös, olivat maisemat mahtavat.
Oli upea näky tuo katto Helsinki maisema, josta olin nähnyt kuvia netissä. Linnanmäen Panoraman näkymät ovat myös hienoja mutta kun ole ydinkeskustassa on maisema hyvin erilainen.
Taitaa olla Torni(Yrjönkatu 26)  yksi niistä harvoista rakennuksista, joihin pääsee matti meikäläiset katsomaan yläilmoista kaupunkiamme.
Jälkeenpäin vasta tiesin että olin kiivennyt n.40m rappusia.

Tornista alas päästyämme, päätimme käydä vielä palomuseossa, joka on samassa rakennuksessa. Hyvin kattava sisällöltään, vanhoista kalustosta, puvuista, yms. alkaen ihan tähän päivään saakka olevaa tekniikkaa esillä. Ei ollenkaan huono kokoelma.

Tässä vielä faktoja paloasemasta ja museosta

Erottajan paloasema on Helsingin vanhin käytössä oleva paloasema. Se sijaitsee mäen päällä Kaartin kaupungissa, Korkeavuorenkadun varrella lähellä Erottajaa. Se on valmistunut 1891, ja toimi Helsingin pääpaloasemana vuoteen 1975 asti. Punatiilisen paloasemanrakennuksen on suunnitellut suomalainen arkkitehti Theodor Höijer. Sen torni kohoaa 42 metrin korkeuteen.

Museon kokoelma käsittää n. 1800 esinettä, jotka ovat dokumentoituja. Suurimmat esineet ovat ajoneuvoja. Museossa esillä oleva vanha esineistö painottuu pääasiallisesti palotoimen alkutaipaleilta 1950-60 lukujen taitteeseen. Lisätietoa täältä http://www.palomuseot.fi/fi/page/502





Kun lähdimme paloasemalta, en tiennyt että isäntä vie minut vielä Lapinlahden sairaalalle. Hän itse muisteli, kun oli edellisessä työssään vienyt asiakasta kyseiseen laitokseen, kun se oli vielä toiminnassa.  Siitä on siis jo tovi aikaa.

Itse en tiennyt laitoksen sijaintia, olin kuvitellut sen sijaitsevan lähellä vanhaa varuskuntaa Mechelininkadun läheisyydessä. Oikea sijaintihan on Hietaniemen hautuumaiden välissä, rannan tuntumassa.

Saimme vapaasti kierrellä rakennuksessa. Esillä oli mm. huone jossa Alekis Kivi oli ollut hoidettavana vuosina 1871-1872 ennen kuin hänet siirettiin seuraavaan paikkaan Tuusulaan.

Ensimmäisestä kerroksesta pääsi myös erilliseen yliläärärin asuntotiloihin. Toisessa kerroksessa huoneista näkyi rehevöittynyt puuharha ja meri. Itseäni viehätti keskellä käytävää oleet aulat.

Toivottavasti saavat uuden käyttö tarkoituksen. Upea rakennus, upealla paikalla. Pakko kyllä myöntää että, hieman kummitteleva olotila siitä jäi, kun vaeltelet tyhjässä rakennuksessa.  

Aleksis Kiven huone

Ylilääkärin asuntoon kulku

Ylilääkärin asunnon takka

Talohan on ollut suurimmaksi osaksi tyhjillään, osassa tiloista on pidetty lasten päiväkotia. Mutta sekin toiminta on päättynyt. Kaupungilla on toiveita että rakennus voitaisiin myydä tai vuokrata mutta mitään tietoa tästä ei ole. Rakennuksessa on hometta, siksi osa tiloista oli suljettu yleisöltä.

Olisikohan laittomien vierailijoiden tervehdys

Tässä tietoa Lapinlahden sairaalasta

Lapinlahden sairaala on Suomen ensimmäinen mielisairaala käyttöön valmistunut sairaala ja on Euroopan vanhimpia psykiatrisia hoitoa varten rakennettuja hoitolaitoksia. Se sijaitsee Helsingin Lapinlahden osa-alueella meren rannalla Hietaniemen hautausmaan läheisyydessä.

Sairaala valmistui vuonna 1841 Carl Ludvig Engelin suunnitelmien mukaan. 160 vuotta toiminnassa olleessa sairaalassa toimi viimeksi HUS:n psykiatrisen osaston syömishäiriöosasto,- poliklinikka ja –päiväosasto.

Lapinlahden sairaalatoiminta päättyi lopullisesti 19.12. 2008, jolloin HUS:n psykiatrisen osaston syömishäiriöosasto,- poliklinikka ja –päiväosasto muuttivat Psykiatria keskukseen.

Pääsisäänkäynti 

Puutarhan tuolit

Puutarhan hiekkalaatikolla rikkaruoho on ottanut vallan

Lasten päiväkoti Lapinlahden sisään käynti

Että tälläinen Helsinki-päivä meillä,..

-P-

Lähiöön tutustuminen

Hyvää juhannusta!

Päätätettiin isännän kanssa hypätä pyörän selkään juhannuksen kunniaksi ja lähteä tutustumaan lähi alueisiin.  Suunnaksi otimme Vantaanjoen ja ilmansuunnaksi pohjoisen. Minulla oli mielessä, jos löytäisimme Haltialan tilan. Tiesin että se sijaitsee lähellä Tuomarinkylän kartanon maita ja olisi Vantaan joen tuntumassa.

Poljimme kehä I alitse ja Tuomarinkylän maat näimme joen toisella puolella. Jatkoimme kuitenkin suoraan, tietämättä että olimme erkaantuneet Keravan joelle, joka haaraantuu Vantaan joesta.

Päädyimme jonkin tilan pihalle ja morjestimme lampaita, ihmettelin pihalla istuvia vanhuksia mutta emme jääneet sen pidemmäksi paikalle, koska tiesimme juhannuksen sulkeneen ison osan paikkoja. Tilan vieressä näkyi vanhan oloinen rakennus, jota epäilin olevan koulu, tontille kun pääsimme, tajusimme että siinä ei vähään aikaan ole toimintaa ollut. puutarhan puoli rehotti ja sivu ikkuna oli hajalla. Jäin mielessäni miettimään mikä ihme tuo rakennus oli ollut.

Jatkoimme pyöräilemistä ja seikkailimme sikin sokin Suutarila-Siltamäki aluetta. Vihdoin löysimme takaisin tilan ja tämän vanhan rakennuksen väliselle pelto alueelle, siitä näimme Tammiston Citymarketin ja otimme sen suunnaksemme.

Ylitimme vanhan Brobackan kivisillan ja luonnollisesti Helsingin ja Vantaan rajan, joka kulkee sillalla. Sillan toisella puolella sijaitsevasta Mc Donaldista otimme itsellemme välipala paikan.

Tästä päätimme suuntaa etelään vanhaa Tuusulan väylää pitkin. Ajatuksena oli tehdä pit-stop Tuomarinkylän ABC:n Alepassa. Mutta sepä oli myös kiinni. Hetken reitti valintaa pohtien otimme suunnaksi Yhdyskunnantien ja kehäI:n. Suuntanamme oli tässä vaiheessa jo koti, koska ilma alkoi kovasti näyttää sateiselta.

Kotiin päästyäni aloin etsiä tietoa maatilasta ja siitä vanhasta rakennuksesta. Emme tosiaan olleet löytäneet Haltialan tilaa vaan Siltamäen palvelukodin. Joka aikoinaan oli Siltamäen kunnalliskoti ja vanha kivinen rakennus ollut kyseisen laitoksen mielisairaala.

Kunnalliskoti on perustettu aikoinaan Krogarsin tilan maille. Pihapiirissä on 1800-luvulta peräisin olevia rakenuksia; navetta, maatalousrakennukset ja päärakennusta vastapäätä sijaitseva asuintalo. Alun perin laitos oli köyhäintalo, jonka pehtoori Karl Kyrklund oli myynyt Krogars-tilan maista.

Lisä tietoa

http://www.helsinki.fi/kansalaismuisti/matapupu/suutari/bengtsuu.htm

http://www.helsinki.fi/kansalaismuisti/matapupu/suutari/kunnalli.htm

http://www.helsinki.fi/kansalaismuisti/matapupu/suutari/historia/rakennuk.htm

http://www.helsinki.fi/kansalaismuisti/matapupu/suutari/historia/suojelut.html

Oman kaupungin historiaan olisi kiva syventyä tarkemminkin. Täytyy hypätä pyörän selkään usemmin ja tutustua omaan kaupunkiin paremmin.

-P-

Loma vol. 1

 Heipä hei, loma tunnelmissa kirjoittelen. 

Ensimmäinen loma viikko lähti käyntiin minun osaltani, kun suuntasin nokkani kohta Lappeenrantaa ja lähdin vierailemaan sukuisteni  luona.  Itselläni on pieni suku, isä, edesmenneen äitini sisko perheineensä. Isovanhemmistakin tunsin vain toisen mummon, joka kuoli jo 90-luvulla. Siksi käyntini tätini luokse on niin minulle kuin tädillenikin tärkeä.

Isännällä alkoi loma viikkoa myöhemmin, joten suunnitelmamme oli, kun hänellä alkaa loma, hän tulee Lappeenrannan kautta ja jatkamme siitä kohti Pohjois-Karjalaa ja hänen äitinsä mökkiä. Nyt sinne on hyvä mennä kun saamme olla rauhassa. Hänen äitinsä lähtee mökille vasta juhannuksen jälkeen ja muutkin sukulaiset luultavimmin tulevat juhannuksen jälkeen sinne päin.  Isännän suku on siis kotoisin sieltä päin, puolet suvusta asuu vielä Pohjois-Karjalassa ja puolet Pääkaupunki seudulla tai lähi tuntumassa.

Tätini perheineen (mies ja nuorempi serkkuni) asuvat rintamamiestalossa, johon he muuttivat n.14v sitten. Yläkerta on serkkuni valtakuntaa ja alakerta vanhempien puolta. Yleensä minä yövyn pihan puolella Komuutissa, siellä saan nukkua rauhassa. Mutta tällä kertaa, ei komuuttiin ollut laitettu lämpöjä, niin poikkeuksellisesti nukuin alakerran sohvalla.

 Tätini oli uudistanut ilmettä talossa, muutamiin seiniin oli tullut uutta tapettia ja makuuhuoneen puolelta oli revitty hirsiseinä esiin. Itse ensin luulin että se oli tapettia mutta ihka oikeaa hirttä se oli. Upean näköinen sisustus elementti. Tädin miehen pitäisi vielä tehdä laudoista sängynpääty. 

Pihan ruuspensas

Pihan kataja

Pihan puolella ihailin vanhoja ruostuneita purkkeja ruusupensaan kaverina. Tätini ylpeys on taas pihan kataja ja sen juureen istutetut pinkit kukat.

Koska junaliput ovat sen verran kalliita, päätin lähteä reissuun bussilla, toki matka on tuplasti pidempi mutta olin tyytyväinen päätökseeni. 

Toivottavasti pystymme toteuttamaan ideani Loviisaan menosta. M/S Runeberg (http://www.msjlruneberg.fi/fi/) matkustaa sinne, tutustuminen kaupunkiin ja takaisin samalla laivalla. Kyseiseen laivaan olen tutustunut muutama vuosi sitten kun työpaikkani järjesti Porvooseen päivä reissun samalla laivalla. Siksi nyt haluaisin tutustua Loviisaan.

M/S Runebergin leivoskahvit

M/S Runebergin matkassa

Mutta siitä matkasta lisää, jos sellainen matka onnistuu.

Näkymä laiturilta

Lappeenrannasta tosiaan isäntä tuli minut noukkimaan ja jatkoimme 6 tietä kohti Pohjois-Karjalaa. Olimme loppujen lopuksi mökillä illalla. Ensi töikseen isäntä laittoi mökin saunan lämpiämään ja käyttö vettä kantamaan järvestä.

Isännän mummon aikainen pihakeinu

Kyseessähän on hyvin perinteinen mummonmökki, ilman ylellisyyksiä, eli sähköä ja juoksevaa vettä.  Mutta juuri siksi nautin  olostani siellä, kaiken tämän päivän teknologian kanssa on mukava päästä luonnon rauhaan ilman ylimääräisiä ärsykkeitä.

Pihvinen Pielinen Ukko-Kolin huipulta

Seuraavana päivänä suuntasimme Kolille. Tästä vierailusta on tullut joka kertainen tapa. Onhan se alueen yksi pää turismin lähde.  Illalla laitoimme pallogrillin lämpimään ja grillasimme kanankoipia.  Harmi vain että ilmat oli sen verran koleat ja muorin klapivarastot vähissä. Joten reissustamme tuli vain 2 öinen. Muutenkin alueella oli sotaharjoituksen ja Hornettien lennot häiritsi Maanantaina sen verran että päätimme suunnata kohti kotia.

Ukko-Kolin huipulla

Scout trooper Ukko-Kolilla

Loppu loman suunnitelmia ei ole vielä lyöty lukkoon, puhetta on ollut Lontoosta tai Tukholman vierailusta. Myös haluaisin sen Loviisan reissun. Katsotaan mitä loppu loma tuo tullessaan.

-P-

Haaveilua ja unelmia

Hei taas pitkästä aikaa...

Tuli päästyä vihdoin ja viimein ansaitulle kesälomalle.

Loman kunniaksi otin akryylikynnet. Nämä ihanuudet pystyn laittamaan lomien aikoihin, koska työpaikallani tälläisiä kynsiä ei saa olla.

Kynnet ja kuva by Kynsistudio Irvikissa

Pitäisi päästä taas pitkästä aikaa Ikeaan, nyt kun loma on niin siihen olisi loistava mahdollisuus. Ajattelin laittaa muutaman kuvan mitä olisi mukava saada sieltä.

Lantliv- kukkajalka ikea

Bittergurka-ruukku ikea 

Socker-kasvihuone ikea

Sängynpääty idea ikealta, tyynyt tuolla kankaan välissä, ei tarvitse kaikkia tyynyjä lattialle heittää, kun nukkumaan menoaika tulee. 

Huomaa että näin kesällä ajatukset on kasveissa. Olin ostanut persiljaa ja salaatinlehti mix siemeniä keväällä ja nyt tuli laitettua ne multaan. Juu, olisi pitänyt laittaa jo aikaisemmin mutta tuli laitettua ne loman kunniaksi. Osa syy miksi näin myöhään sen laitoin, on siinä että minulla tuppaa kuolla oma kasvattamat kasvit. Joten into lähteä tekemään tätä ei ole korkea. Mutta yrittänyttä ei laiteta.


Viime kuussa oli taas tapahtumia, kävimme Turussa Turunlinnan luennolla Kuningatar Kristiinasta.
Oli mukava nähdä Turunlinnassa hieman sisustusta ja kuulla elokuvan Tyttökuningas taustaa. Kuvia tuli otettua hyvin vähän. Järkkärikamera oli unohtunut ladata ja siitä loppui virta 3 kuvan jälkeen. Ja minun kännykkäkamerani oli aivan liian heikko ottamaan hämärässä kuvia. Harmin paikka koska siellä oli paljon upeita juttuja.
Turunlinnan jälkeen majoituimme Turun seurahuoneelle ja lähdimme tapaamaan ystäväämme kaupungille. Siinä se ilta sitten menikin..
Seuraavana päivänä oli äitienpäivä ja koska olimme lähellä Paraista, kävimme mummoni haudalla. Myös isännän äitiä kävimme paluu matkalla morjestamassa.


Viikkoa myöhemmin ystävä parinkuntamme meni naimisiin Tuomionkirkossa. Ystäviä tuli Ruotsista, Tanskasta, mm. Me majotimme 3 ystäväämme Ruotsista ja 1 Itä-Suomesta. Tupa oli täynnä ja mukavaa oli. Tuli muuten napattua hääkimppu... jaa-aa, en pidättele hengitystä että isäntä kosisi minua.

Mutta nyt kun lomani tosiaan on alkanut, suunnitelmat sen suhteen voi alkaa. Ajatuksia on heitetty mutta mitään ei ole lyöty lukkoon. Itse ajattelin käydä Isän kanssa Tätini luona Lappeenrannassa, ennen kun isännän loma alkaa. Haluaisimme myös mökille ja Ruotsiin. Muutama projektikin pitäisi saada aluilleen kesän aikana, mutta ne nyt on isännän projekteja. Toki silloin pitää olla Helsingissä.

Mutta katsotaan mitä kesä tuo tullessaan. Nauttikaa auringosta, lämpimistä keleistä ja iloisista kesäpäivistä,

-P-